Erityisherkkä ja omat rajat osa 2. Uskalla asettaa rajat

Erityisherkille voi olla todella vaikeaa pitää kiinni omista rajoista. Kun tuntee toisen tunteet, aistii pienestäkin energian muutoksesta, jos toinen ei ole tyytyväinen, muiden tyytyväisyydestä tulee helposti oman olemassaolon tarkoitus. Siinä unohtuu sekä oma itse että unelmat ja tavoitteet. Mutta näinhän sen ei pitäisi olla. Jokainen on vastuussa itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Kun me kaikki alamme kantaa sen vastuun, voimme toinen toisiamme yllättää ja ilahduttaa ihan siitä ilosta, että kaikkien maljat on ylitsevuotavan täynnä. Siksi julkaisen nyt juttusarjan seuraavan osan: Erityisherkkä ja omat rajat osa 2 Uskalla asettaa rajat

Huom. Ensimmäinen osa, Tiedostaminen löytyy täältä. Se kannattaa lukea ensin ja palata sitten tämän pariin.

Erityisherkkä ja omat rajat osa 2 Uskalla asettaa rajat

Toisen hyvinvointi voi nousta meillä tärkeysjärjestyksessä niin korkealle, varsinkin läheisissä ihmissuhteissa, että jos toinen onkin huonolla tuulella, koemme pakkoa ratkaista tilanne. Alamme hyysätä ja järjestää asioita, ja saatamme unohtaa täysin sen, mitä itse olimme tekemässä. Tämä saattaa mennä niin pitkälle, että alamme ennakoimaan tilanteita. Jos vaikka puoliso tulee töistä kotiin, me luemme merkityksiä jo siinä, millä äänensävyllä auton ovi pamahtaa kiinni. Jos se on vähänkään huolestuttava, alamme kontrolloida sitä mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut, miten voimme helpottaa tilannetta jne.

Tämä on aivan äärimmäisen stressaava tapa elää, ja aiheuttaa sen, että olemme ihan jatkuvassa hälytysvalmiudessa: joku joskus jossain voi tarvita minua, ja minun pitää olla silloin valmiina.

Miten muuttaa tilanne, ja asettaa rajat

Erityisherkkä ihminen, joka on elänyt toisten tarpeille, tuntee usein suurta pelkoa, kun pitäisi alkaa asettamaan rajoja. Konfliktin pelkoa, sitä, että ei olekaan muiden mieleen, kun ei ole enää käytettävissä. Pohjimmiltaan pelkoa siitä, että hänen synkimmät ajatuksensa osoittautuvat todeksi: onko minulla mitään väliä, jos minusta ei ole enää hyötyä muille.

Nämä ajatukset ja uskomukset pohjautuvat niin syviin haavoihin menneisyydestä, että ei ihme, että muutos pelottaa. Se triggeröi pintaan niitä meidän ydinuskomuksia, jotka ovat muovanneet käyttäytymistämme lapsuudesta aina näihin päiviin saakka. Siksi rajojen asettamisen kanssa on opeteltava toinenkin uusi taito: itsensä rakastamisen taito.

Rajojen asettaminen ei ole itsekästä

Rajojen asettaminen ei ole itsekästä, vaan suurinta rakkautta mitä voit antaa itsellesi ja muille. Silloin kun meillä on tapana kantaa vastuuta muiden puolesta, me viemme heiltä mahdollisuuden oppia niitä asioita, jotka ovat heille tarkoitettu. Samalla välttelemme omaa elämäämme, ja hidastamme oman potentiaaliimme käyttöönottoa. Jäämme jumiin energeettisesti. Olemme niin kytkeytyneitä toisiin ihmisiin, että se aiheuttaa hallaa sekä meille että muille. Meiltä jää uupumaan elämän vapaa virtaavuus, jossa saamme olla iloisia ja nauttia kepeydestä ja vaivattomuudesta.

Kun katkomme näitä energiasiteitä ja alamme vapauttaa itseämme, toki se aiheuttaa muutosvastarintaa. Muutos lähtökohtaisesti pelottaa ihmisiä, ja kun joku alkaa näkyvästi muuttaa itseään, se herättää toisissa nämä pelot. Silloin saattaa tulla myös pelosta pohjautuvia reaktioita, jotka eivät aina ole mukavia kohdattavia. Mutta tämä on hyvä merkki, oikeasti!

Kun kukaan ei hyödy toisesta, rehellisyys saa tilaa

Kun alamme astua omaan voimaamme ja pistää stopin käytettävissä ololle, muiden miellyttämiselle ja itsemme hukkaamiselle, teemme tilaa uudenlaiselle rehellisyydelle ihmissuhteissamme. Ei ole enää syytä suostua vain siksi, että haluamme mieluummin kantaa vastuuta toisen tunteista omiemme sijaan. Eikä myöskään tule sitä tilannetta, jossa painekattila räjähtää, kun sinne on ensin kasattu tukahdutettuja tunteita ja tarpeita ties kuinka pitkään.

Kun tätä muutosta lähtee toteuttamaan, kannattaa aloittaa pienestä. Miettiä joku pieni asia, suht helppo, joka ei hermostuta ihan hirveästi ja jossa saat harjoitella ei:n sanomista. Sitten edetä pikkuhiljaa isompiin asioihin ja läheisempiin ihmisiin. Jokainen kerta tuo sinulle enemmän varmuutta ja saat tilaa itsellesi ja omalle hyvinvoinnillesi.

Sanoisin, että jos olet lukenut tätä tekstiä tänne saakka, olikin jo korkea aika.
Rakkaudella, Tiia

Ps. Jotta emme jäisi näin syviin vesiin liian pitkäksi aikaa, myös sarjan kolmas osa on julkaistu, ja siellä paljastuu, mitä kaikkea ihanaa seuraa siitä, kun erityisherkkä ihminen asettaa rajat!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *