Mihin katosi inhimillisyys ja itsenäinen ajattelu? Missä ovat tasa-arvo, ihmisoikeudet ja empatia toisia, myös eri lailla ajattelevia kohtaan? Miksei enää saa puhua maalaisjärjestä? Olen itse puhunut niin pitkään intuition ja sisäisen viisauden, henkisyyden ja ihmisenä kasvun puolesta, että olisi aikamoinen takinkääntö omia arvojani vastaan, jos en nyt kirjoittaisi tätä tekstiä. Niin vahvasti minua on sen pariin ohjattu.
Tämä aika on jotakin uskomattoman kummallista. Me olemme eläneet nyt keskellä niin kutsuttua pandemiaa 1,5 vuotta. Mediaa ja poliitikkoja kuuntelemalla tilanne on ollut hirvittävä, välillä toivotonkin. Ja ainoa keino hillitä tätä on ollut ajaa ihmisten elinkeinot alas, rajoittaa lasten oikeuksia tavalliseen elämään, pilata mielenterveys ja kasvattaa kaiken muun hoitovelkaa, paitsi sen yhden. Yhden, jonka takia on hankittu ruumiskontteja ja perustettu kokonaisia uusia sairaalaosastoja- jotka ovat sitten vähin äänin lakkautettu potilaiden puutteessa.
Ihmiset ovat myös lähestulkoon pakotettu koe-eläinten asemaan. Rokote, jonka piti olla pelastus ja tie vapauteen, onkin osoittautunut teholtaan kyseenalaiseksi, ja ne sairaalaosastot ovat alkaneet täyttyä vasta, kun sinne päätyvät jo rokotuksen saaneet. Ja kamalinta on, että nyt lapset halutaan mukaan tämän kokeellisen rokotteen tutkimukseen, joka on osoittautunut muutamassa kuukaudessa haitallisemmaksi kuin mm. pahamaineinen Pandemrix-rokote. Joka muuten poistettiin käytöstä paljon pienempien haittojen jälkeen…
Mitä tapahtuu meissä, yksilöissä, juuri nyt?
Miten tämä aika on vaikuttanut sinuun? Oletko sinä varma siitä, että kaikki mitä media ja poliitikot meille kertoo, pitää paikkaansa? Uskotko, että kun me ”jaksetaan vähän vielä”, paluu entiseen on mahdollista? Vai onko sinulle jossain vaiheessa tullut tunne, että tämä kaikki ei voi mitenkään nyt olla järkevää? Että jossain on jotain mätää?
Minulla ei ole vastauksia, enkä yritä sanoa, miten muiden tulisi ajatella. Minulla on valta vain omaan ajatteluuni, ja ennen kaikkea omaan käytökseeni. Olen katsellut kauhuissani tapaa, jolla ihmiset ovat nyt asettuneet toisiaan vastaan. On ”kulkutautimyönteiset” ja ”aivopestyt lampaat”, jotka kilpaa haukkuvat toisiaan ja asettuvat puolustuskannalle oman näkökulmansa taakse. Se tie ei johda mihinkään hyvään. Oli sitten kyseessä todellinen hätätila tai jotakin muuta, ketä hyödyttää se, että me ihmiset, tavalliset suomalaiset, alamme hyökätä toistemme kimppuun ja jätämme kaiken ihmisarvon unholaan? Mihin katosi inhimillisyys?
Me olemme edelleen ihmisiä. Meillä on tunteet ja tarpeet ja pelot ja ajatukset, aivan kuin ihmisillä on aina ollut. Me emme voi uhrata kaikkea yhden ainoan asian takia. Eri asia olisi, jos tämä olisi osoittautunut todella tappavaksi virukseksi, mutta näinhän ei minkään tilaston valossa asia ole. Ja jos olisi, voin vannoa, että hallituksella olisi ollut joku muu strategia kuin vaihdella ravintoloiden aukioloaikoja parilla tunnilla muutaman viikon välein…
Mitä sinä ikävöit eniten entisestä? Uskon, että monella hyvin korkealla listalla on kanssakäyminen läheisten kanssa. Se, että voi tavata, halata, kokoontua ja pitää yhtä muiden kanssa. No, me voimme kokea yhteisöllisyyttä ja läheisyyttä muutenkin, kuin fyysisesti. Voimme soittaa, viestitellä ja puhua videopuheluita. Mutta kuinka moni on keskittänyt energiansa siihen, että löytää positiivisen tavan toimia tässäkin ajassa? Oletko sinä ottanut puhelimen käteen ja soittanut isovanhemmille varmistaaksesi, että heillä on kaikki hyvin? Vai oletko ollut liian kiireinen selatessasi uutiset päivän altistumisista ja vaipuessasi epätoivoon ja negativisuuden kehään? Pahimmassa tapauksessa vielä käynyt purkamassa sen Iltalehden kommenttiosiossa toisiin ihmisiin, jotka kehtaavat olla eri mieltä?
Meillä on valta valita oma suhtautumisemme, ja se on ainoa asia, johon kannattaa käyttää energiaa
Me emme voi vaikuttaa muiden valintoihin, emme ajatuksiin emmekä puheisiin. Meillä ei ole oikeutta yrittää muuttaa toisia, jokainen voi olla vastuussa vain itsestään. Mutta me voimme valita sen, miten suhtaudumme asioihin. Voimme kuunnella omaa sisäistä ääntämme, ja toimia niin kuin katsomme oikeaksi. Me voimme kasvaa itse ihmisinä, henkisesti, ja sitten levittää siitä syntyvää hyvää energiaa ympärillemme. Se on ainoa tapa, jolla voimme vaikuttaa muihin, ja se on eettinen ja turvallinen tapa: ainoastaan ihmiset, jotka tuntevat saavansa jotain hyvää kanssakäymisestä meidän kanssamme, ovat valmiita vastaanottamaan sanomaamme. Muussa tapauksessa he blokkaavat sen tietoisuudestaan, tai eivät ajattele asiaa sen kummemmin, tai saattavat myös hermostua tai reagoida negatiivisesti, mutta silloinkaan me emme ole väkisin vieneet asiaamme heidän tietoisuuteensa.
Voimme jokainen kulkea vain siinä kohtaa henkisellä polullamme, jossa kulloinkin olemme. Emme voi nopeuttaa omaa, emmekä toisten kulkua. Kaikki tapahtuu juuri siinä järjestyksessä, kuin on tarkoitettu. Mutta nyt, kun kaikki, koko maailma on kahtiajakautunut ja vallalla pyörii vain yksi totuus, johon meitä kaikkia yritetään ohjata, pyydän sinulta: älä jätä omaa ääntäsi kuuntelematta. Muista, että sinä saat elää omaa elämääsi ja tehdä omia valintojasi. Sinä voit keskittyä itsellesi tärkeisiin juttuihin myös tässä ajassa, ja jopa toteuttaa unelmiasi. Ja ennen kaikkea, me voimme olla edelleen ihmisiä ihmisille. Inhimilliset tarpeet eivät ole kadonneet minnekään. Jopa sota-ajalla saatiin tuntea, rakastua, tuntea vihaa ja kyseenalaistaa asioita. Meidän ei tarvitse olla robotteja, eikä meidän ole pakko vajota niin alas, että ihmisoikeuksilla ei ole enää mitään merkitystä.
PS. Jos sinä haluat vahvistaa omaa yhteyttäsi sisäiseen viisauteesi ja intuitioon ja päästä pelon kierteestä kohti levollisempaa mieltä, minulla on tarjota sinulle hyvin pienen kynnyksen (hinta vain 14,90€) minivalmennus nimeltä ”Levollinen mieli, vahva intuitio”. Käy lukemassa lisää täältä ja tule mukaan!