Tiia
Minulla on pyörinyt joukkorahoituskampanja nyt 1,5 viikkoa ja tämä on nostanut pintaan monenlaista tunnetta. Nyt on aika purkaa niitä paperille. Raha- onko sitä oikeus pyytää?
Raha ei ole syypää
Raha on hassu juttu. Se on vaihdonväline, ei mitään muuta. Me ihmiset lyömme sen niskaan valtavan määrän pelkoja, uskomuksia, ajatuksia ja tunteita. Ei taida olla maailmassa kovin montaa asiaa, joka kantaa samanlaista painolastia mukanaan.
Tavalliselle ihmiselle raha näyttäytyy liian usein jonain saavuttamattomana, jolle joutuu uhraamaan mielenrauhansa ja yöunensa, ja jonka saamisesta ei ole silti mitään takeita. Ja jonain, jonka kanssa jotkut harvat ja valitut sattuvat syntymään, tai jonka saamiseksi täytyy kasvattaa ”munat” ja panssari, joka kivettää sydämen ja kaikki empatian tunteet, koska muutenhan olet pehmo ja se taas vesittää mahdollisuutesi menestykseen- ja rahaan.
Ihan hirveää, kuka tuollaista edes haluaa elämäänsä? No, kaikki. Varmaan 99% kaikista unelmista ja haaveista tässä maailmassa on sidottu rahaan. Miksi, no tietysti siksi että kaikki länsimaiset yhteiskunnat on rakennettu niin, että vain rahalla täällä pärjää. Meidän on tarkoitus täyttää päivämme, kalenterimme ja ajatuksemme sillä, että pyörimme tuolla oravanpyörässä hankkimassa rahaa, ja sitten käyttämällä sitä. Aina ja aina uudestaan. Meidät on myös laitettu kilpailemaan siitä, sitomaan ihmisarvomme siihen ja kadehtimaan sitä muilta.
Ja silti, nuo aiemmin mainitut unelmat ja haaveet… Me haaveilemme saavamme sen verran rahaa, että vapautuisimme rahan ajattelusta! Toivomme vapaata elämää, vapautta työstä, vapautta stressistä, vapautta huolista ja murheista. ”Onko se liikaa pyydetty, että ei aina tarvitsisi stressata rahasta?” Kuinkahan monta kertaa olen valmennustyössäni kuullut tuon lauseen. Ja kuinka monta kertaa olen itse ajatellut täsmälleen samoin.
Hyvät ihmiset voivat haluta rahaa
Raha ei ole paha asia. Rahaa saa haluta. Se ei tee kenestäkään pahaa ihmistä. Todellista pahuutta on se, että hyvät ihmiset on saatu pitämään itseään syyllisinä johonkin pahaan, jos he uskaltavat sanoa ääneen, tai edes ajatella, haluavansa rahaa. Koska tällä uskomuspohjalla hyvät ihmiset syyllistyvät ja estävät itseään saamasta rahaa, ja koko ajan raha valuu niiden ihmisten luo, jotka eivät todellakaan tarvitsisi lisää, eivätkä välitä tuon taivaallista siitä kuinka pahoihin asioihin rahaa käyttävät.
Rahasta pitäisi voida puhua vapaammin. Kenenkään arvokkuus ihmisenä ei riipu siitä, onko hänellä rahaa vai ei. Mutta raha on mahdollistaja. Mitä enemmän ihmisellä on rahaa, sitä enemmän hänellä on valinnanmahdollisuuksia. Siinä ei ole mitään pahaa. Se voi olla todella kaunis asia, jos ihminen valitsee käyttää rahojaan hyvään. Siksi rahaan liitettyä tunne- ja uskomustaakkaa pitää purkaa, jotta yhä useampi tavallinen, hyvä ihminen pääsee siitä kuluttavasta kierteestä, jossa rahaa ei ole, siihen, että sitä on meillä kaikilla täällä riittävästi. Muistakaa, että koko tämä kaksi vuottakin on pelannut vain sen jo valmiiksi rikkaimman 1% pussiin. Sieltä kyllä riittäisi levitettäväksi vähän isommallekin joukolle.
Rahauskomuksia haastamassa
Tämä oma pieni ihmiskokeeni on nostanut taas ne omat, syvimmät rahauskomukseni pintaan, vähän vielä syvemmältä viiltäen. Minä olen mestari keksimään keinot ja selviytymään silloin kun on pakko. Mutta minun rahauskomukset onkin niitä, jotka pitävät minut siellä kierteessä: joko pärjään, enkä ole silloin oikeutettu pyytämään mitään, tai ajan itseni äärimmäiseen tilanteeseen, jotta on pakko ”nöyrtyä” ja pyytää apua.
Mitä tällainen uskomus tekee yrittäjälle? Markkinointiin tulee korkea kynnys. Jos en välttämättä tarvitse myyntiä, en ole ”oikeutettu” markkinoimaan. Ja jos tarvitsen, no, silloin todellakin TARVITSEN myyntiä ja se jos mikä näkyy ja tuntuu markkinoinnissa. Ja tämä on asia, jonka luulin jo käsitelleeni, mutta aina se vaan nostaa päätään uuden edessä.
Tätä koko rahauskomus-asiaa olen käsitellyt vuosia. Ja kuten kaikessa muussakin henkisessä kasvussa, jälleen mennään yksi kerros syvemmälle. Tämä kampanja on todellakin osoittanut, missä on vielä työstettävää. Siitä olen kiitollinen. Nyt, häpeilemättä, sanon että oma, täysin mahdollinen ja toteutettavissa oleva unelmani on saada uuden liiketilan avajaiset huhtikuulle. Sitä varten kerään rahoitusta Mesenaatti-joukkorahoituskampanjan kautta, joka sulkeutuu sunnuntaina. Käy valitsemassa omat, ennakkoon edullisesti hinnoitellut palvelusi ja tuet samalla hankkeen toteutumista aikataulussa. Kiitos, kiitos, kiitos!
