TiiaSydänlähtöinen elämä vaatii eläjältään paljon: pitää uskaltaa kuunnella sydäntään, vaikka se olisi vastoin kaikkea, mitä ympärillä puhutaan. Pitää luottaa. Luottamus omaan sisäiseen ääneen ja siihen johdatukseen, mitä se antaa, onkin hankala juttu tässä ajassa ja maailmassa, jossa neuvotaan sokeasti uskomaan siihen, mitä joku muu sanoo. Kaikki halutaan ulkoistaa, automatisoida, keinotekoistaa ja materialisoida. Mitä sellaisen ihmisen pitää tietää, joka haluaa kauas kaikesta edellä mainitusta, ja päästä lähemmäs luontoa, henkeä, ikiaikaista tietoa ja ennen kaikkea- omaa sydäntään?
Sydänlähtöinen elämä on hyppy tuntemattomaan
Sydänlähtöinen elämä vaatii hyppyä johonkin, jota ei aluksi voi kunnolla tuntea. Sen voi aistia, siitä voi olla muistijälkiä ja se voi heti vaikuttaa lohdullisen tutulta, mutta ennen kuin sille kunnolla antautuu (jos sen siis on jossain vaiheessa menettänyt ja joutuu uudelleen opettelemaan, kuten on varmasti käynyt suurimmalle osalle aikuisista ihmisistä: ehkä myös sinulle, koska luet tätä artikkelia), vaatii se uskallusta hypätä tuntemattomaan. Mahdollisesti se on myös vastaan kaikkea, mitä sinulle on koko ikäsi opetettu.
Suomen kieli ja kulttuuri on täynnä sananlaskuja ja uskomuksia, jotka varoittavat juuri tästä: ”se, joka kuuseen kurkottaa, katajaan kapsahtaa” ja ”se, kel’ onni on, se onnen kätkeköön” ja monet muut varoittavat luottamasta liikaa hyvään. Ei kannata kurkotella korkeammalle, huonosti käy, ja jos sattuukin hetkellisesti menemään hyvin, älä vaan tuudittaudu siihen liikaa. Sydämen kuuntelu ja sen mukaan eläminen taas vaatii vankkaa uskoa siihen, että minä ansaitsen hyvää, elämä saa olla oman näköistä ja unelmat ovat tehty toteutettaviksi, ei sivuutettavaksi turhan haaveiluna ja liikojen luulemisena. Sydänlähtöinen elämä on sitä, että tietää, mikä on oma tehtävä täällä, uskaltaa visioida ja ihan oikeasti ottaa askelia intuition ja sydämen johdattamana. Se on useimpien mielestä outoa, pelottavaa, kummallista ja taivaanrannan maalareiden puuhaa. Kaikin tavoin tuomittavaa siis.
Sydänlähtöinen elämä vaatii rohkeutta olla oma itsensä
Koska tällainen tapa elää saa aikaan usein ihmettelyä, jopa paheksuntaa (jotka ovat pohjimmiltaan yleensä kateutta siitä, että paheksuja ei itse uskalla), vaatii se rohkeutta priorisoida itsensä kuuntelun ja tuntemisen toisten ohjeiden noudattamisen sijasta. Ensisijainen ja tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia on oppia tuntemaan itsensä: henkinen kasvu ja vastuunotto omasta elämästä tarkoittaa kasvamista omaksi itsekseen opittujen roolien ja uskomusten sijasta. Tähän täytyy käyttää aikaa ja tietoista intentiota. Usein se myös tarkoittaa muutamaakin sielun pimeää yötä: kun ensin havahtuu siihen, että elämä ei olekaan ihan sellaista, kuin on luullut, ja erilaiset verhot alkavat aueta, voi tulla synkkiä hetkiä ja nousta tukahdutettuja tunteita käsiteltäväksi. Tämä ei ole se kaikkein helpoin vaihe, ja monen mielestä siinä kohtaa tekisi mieli palata autuaaseen tietämättömyyteen ja pimentoon kaikesta, mikä on nyt herätetty.
Itse kävin läpi synkimmät heräämiseen liittyvät aikani vuosina 20217-2018, kun olin täyttämässä 30 ja kaikenlainen kriiseily otti vallan. Kyseenalaistin kaikkea elämässäni. Monesta asiasta paljastui puolia, joissa olin tuudittautunut valheelliseen turvallisuudentunteeseen ja katsellut asioita liian naiivisti. Kun monta elämän osa-aluetta rysähtää karille yhtä aikaa, vie se mehut sitkeimmästäkin selviytyjästä. Minä erakoiduin hetkeksi, opin tutustumaan itseeni ilman sitä huolenpitäjän ja auttajan roolia, joka oli minuun liimattuna kuin kärpäspaperi. Päätin, että jos aion tästä päästä yli, opettelen auttamaan ensin itseäni. Ja sillä tiellä on kuljettu, vieläkin välillä kompuroiden, mutta olen nyt kulkenut niin pitkään sydämeni johdattamana, että tuloksia alkaa näkyä väkisinkin. Ja parhaillaan, tätä kirjoittaessani, olen viimein pääsemässä käsiksi omiin, kaikista syvimmällä olleisiin, ydinhaavoihini. Niiden aiheuttamien olosuhteiden siivous on käynnissä, sellaisten asioiden, joiden luulin olevan ikuisia ristejä kannettavanani.
Sydänlähtöinen elämä vaatii kärsivällisyyttä
Ihmisten olemus on, Shrekin viisaista sanoja lainatakseni, kuin sipuli. Kerros kerrokselta riittää kuorittavaa, kun sille tielle lähtee. Ja jos erehtyy kuvittelemaan, kun törmää ensimmäiseen vähän synkempään uskomukseen tai traumanpoikaseen, että siinä se oli, olen valaistunut ja vapaa, niin valitettavasti joudun kertomaan, että se oli vasta ensimmäinen erä. Uusia on luvassa, ja sitä rankempia, mitä syvemmälle päästään. Mutta tämä on tehty tällaiseksi tarkoituksella, ihmistä itsensä suojaksi. Jos meidät kylmiltään heitettäisiin loppuvastustajan kanssa samaan kehään, niin murenisimme siihen paikkaan. Meillä ei olisi mitään kokemusta eikä kykyä selviytyä niistä henkisistä iskuista, mitä kohtaisimme. Joten, ota asiat vastaan sitä mukaa, kuin ne tulevat. Ajoitus on aina juuri oikea. Siitä sinun ei tarvitse huolehtia, se on järjestetty meidän puolestamme. Meidän tehtävänä on kulkea virrassa, kuunnella sydämen ohjausta, nauttia matkasta silloin, kun se sujuu jouhevasti, ja pysähtyä paranemaan silloin, kun siihen annetaan tilaisuus.
Sydänlähtöinen elämä ei sovi kaikille
Tällainen elämä ei ole todellakaan kaikille tarkoitettu. Tai olisi, jos me ihmiskuntana olisimme osanneet priorisoida erilaisia asioita, suojattu elämää ja Äiti Maata, välitetty tätä ikiaikaista tietoisuutta sukupolvelta toiselle. Mutta koska olemme valinneet täysin toisenlaisen tien, nyt meillä on kollektiivisessa todellisuudessa iso joukko ihmisiä, joita mikään tästä ei kiinnosta yhtään, ja ihan pikkiriikkinen (onneksi kasvava) joukko meitä, jotka haluavat työskennellä paremman, valoisamman ja sydänlähtöisen elämän puolesta. Ei pelkästään itsemme vuoksi, vaan kaikkien meidän.
Jos sinä kuulut tähän joukkoon, ja haluat oppia lisää itsesi johtamisesta kohti sydämen kuuntelua (se on paljon isompi ja merkityksellisempi asia, kuin äkkiseltään voisi kuvitella) tule mukaan Rauha hermostolle facebook-ryhmääni. Pidän siellä perjantaina 14.6.2024 ilmaisen Masterclass live-lähetyksen ”Sydänlähtöinen itsensä johtaminen”, joka jää ryhmän jäsenille katsottavaksi myös tallenteena.
Kiitos sinulle, joka luet näitä tekstejäni. Blogini kävijämäärä on ollut kasvava jo hetken aikaa, mutta nyt, kun olen alkanut enemmän ja enemmän avaamaan omaa sydäntäni teille, se on suorastaan räjähtänyt. Joten kiitollisin mielin voin todeta, että mitä enemmän elämme sydän auki, sitä helpommin vedämme puoleemme juuri oikeita, meille tarkoitettuja tapahtumia, tilaisuuksia ja ihmisiä. Oma heimo alkaa muodostua kuin huomaamatta. Jos tämä teksti resonoi, ja haluat kysyä tai kertoa siitä jotain, minulle saa aina laittaa viestiä: tiia@tiiaojala.fi
Rakkain terveisin, Tiia
